Kutsumanimi: Hulda | Rotu: Suomenhevonen |
Sukupuoli: Tamma | Säkäkorkeus: 154cm |
Syntymäpäivä: 05.02.2017 | Kasvattaja: Ruuvalli |
Painotuslaji: Yleispainotus | Koulutustaso: Helppo A, 100cm |
Omistaja: Manaaja (VRL-14336) | Meriitit: |
Luonnekuvaus
Ruuvallin Hopeahuurre eli Hulda, on oikeastaan aika stereotyyppinen suomenhevonen. Se on pääasiassa aika mitäänsanomaton, tallin seinäruusu, jonka olemassa oloa ei aina huomaa. Se on pikkuisen laiskanpulskea ja pitää ääntä vain ruoka-aikaan. Hulda on mestarikarkuri ja ruuan perässä tamma livahtaa ihan mistä tahansa rakosesta tai jopa narun nokasta karkuun. Varsinkin kevään ensimmäiset vihreät ovat uskomattoman houkuttelevia ja kun reilu 150 senttiä puhdasta massaa päättää lähteä, sehän lähtee. Ja kun Hulda on kerran päässyt karkuun, ei se anna itseään suosiolla kiinni – joskus jopa tarhan aitojen sisällä on vaikeuksia saada neito kiinni. Tämän kaiken ulkopuolella Hulda on enemmän sitä perässä vedettävää sorttia. Kuten arvata saattaa, Hulda sopii laumaan kuin laumaan, eihän sen olemassa oloa edes huomaa! Se on vähän pahnanpohjimmainen, mutta ruoka-aikaan pitää todellakin puolensa, vähän liiankin hanakasti.
Hoitotoimenpiteiden ajaksi Hulda on parempi sitoa tarkasti kiinni, sillä rehuvarasto huutaa tamman nimeä ja kovaa. Muuten tamma on ongelmaton hoitaa, sillä sama meno jatkuu: hajuton, mauton, mitäänsanomaton. Huomio on kivaa, kumisualla saa kyhnyttää ja tukkaa letittää vaikka tuntikausia, mutta kyllä se ruoka – se on se jolla tamman ystävyys ostetaan. Ainoa paha tapa Huldalla on pullistelu – satula tietää töitä, ei ruokaa, pakko vastustella. Muuten kaikki sujuu hienosti, pesut, kengitykset, kaikki.
Ratsuna Hulda yllättää. Vaikka se on kovin vastentahtoinen lähtemään hommiin ja kentällekin sitä saa vetää perässään, vauhtiin päästyään se on erittäin rehti ratsu, joka taitaa monia lajeja. Hitaastihan tamma syttyy kuin mikä, alkuun meno on perinteisen kehää kiertävän tuntiratsun hölkkää, mutta reipas ja sitkeä ratsastaja saa kaivettua kaiken alta ryhdikkään kouluratsun, säpäkän esteratsun tai vaikka reippaan maastokaverin. Varsinkin esteillä Hulda on vähän reippaampi, jälleen tosin melko stereotyyppinen suomenhevonen: mitä kovempaa vedät vastaan, sitä kovempaa Hulda menee.
© Hapero
Sukutaulu
I. Ventoksen Ujo-Huurto sh, 155cm, klrt SV-II, KV-II, SLA-II, KRJ-II, KERJ-I, ERJ-II, YLA2 |
Ii. Mörkövaaran Huurteinen sh, 156cm, klrt SV-I |
Iii. Riiviöiden Huurto sh, 154cm, rtkm ERJ-II, KRJ-II, KERJ-I, SLA-I Jälkeläisluokka B |
Iie. Kadotettu Viuhti sh, 158cm, vprt ERJ-I, KRJ-I, SLA-I, YLA2, KERJ-I |
||
Ie. Moon Kaino-Aino sh, 147cm, rt YLA1, ERJ-II, KTK-III, KRJ-I, KERJ-I, SLA-I |
Iei. Lakean Karhunkaataja sh, 163cm, vrt SV-I, YLA2, SLA-I, KRJ-I, ERJ-III, KERJ-I |
|
Iee. Sannin Rokkimimmi sh, 154cm, rt KRJ-I, YLA2 |
||
E. Tuulenpesän Hopeinen sh, 153cm, lkk SV-II, KV-III |
Ei. Kanervarannan leveli sh, 155cm, tprt SV-III |
Eii. Ventoksen Ilmari sh, 145cm, m SV-I, KTK-III |
Eie. Seljasaaren Rusilla sh, 157cm, rt SV-II, KV-II, KTK-II |
||
Ee. Snillin Hopeasiipi sh, 155cm, rt SV-I |
Eei. Kultaisen Liigan Väinämöinen sh, 150cm, vkk SV-I, EV-II |
|
Eee. Moon Hehkutar sh, 160cm, prt ERJ-I |
Jälkeläiset
Syntymäaika | Sukupuoli | Virallinen nimi | Isä/Emä |
Kisakalenteri
Päivämäärä | Paikka | Luokka | Sijoitus |
31.05.2017 | Hiprakka | Helppo A | 1/35 |
04.06.2017 | Hiprakka | Helppo A | 2/35 |
06.06.2017 | Hiprakka | Helppo A | 3/35 |
14.06.2017 | Hiprakka | Helppo A | 4/35 |
15.06.2017 | Hiprakka | Helppo A | 1/35 |
13.07.2017 | Colder Creatures | Helppo A | 1/30 |
15.07.2017 | Colder Creatures | Helppo A | 2/30 |
16.07.2017 | Colder Creatures | Helppo A | 1/30 |
15.08.2017 | Hengenvaara | Helppo A | 6/40 |
17.08.2017 | Hengenvaara | Helppo A | 1/40 |
19.08.2017 | Hengenvaara | Helppo A | 3/40 |
01.01.2018 | Mörkövaara | Helppo A | 4/100 |
05.01.2018 | Mörkövaara | Helppo A | 1/100 |
05.01.2018 | Gestüt Helmwald | Helppo A | 3/30 |
07.01.2018 | Gestüt Helmwald | Helppo A | 1/30 |
09.01.2018 | Mörkövaara | Helppo A | 6/100 |
12.01.2018 | Gestüt Helmwald | Helppo A | 1/30 |
14.07.2018 | Ristikallion Suomenhevoset | Helppo A | 6/50 |
Päivämäärä | Paikka | Luokka | Sijoitus |
06.06.2017 | Ponitila Adina | 100cm | 6/38 |
07.06.2017 | Ponitila Adina | 100cm | 1/27 |
21.06.2017 | Virtuaalitalli Overload | 100cm | 1/30 |
11.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 5/30 |
14.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 5/30 |
14.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 1/30 |
16.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 2/30 |
17.07.2017 | Ros Cirein | 100cm | 3/30 |
20.07.2017 | Ros Cirein | 100cm | 5/30 |
23.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 4/30 |
24.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 4/30 |
26.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 2/30 |
27.07.2017 | Ros Cirein | 100cm | 3/30 |
30.07.2017 | Ros Cirein | 100cm | 1/30 |
30.07.2017 | Cadogan Ponies | 100cm | 2/30 |
02.08.2017 | Mörkövaara | 100cm | 2/30 |
04.08.2017 | Mörkövaara | 100cm | 5/30 |
04.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 2/30 |
06.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 3/30 |
07.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 3/30 |
15.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 4/30 |
16.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 1/30 |
19.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 5/30 |
20.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 4/30 |
20.09.2017 | Turmeltaja | 100cm | 1/30 |
14.10.2017 | Vuorna | 100cm | 4/30 |
18.10.2017 | Vuorna | 100cm | 1/30 |
19.10.2017 | Vuorna | 100cm | 5/30 |
21.12.2017 | Gestüt Helmwald | 100cm | 2/30 |
25.12.2017 | Gestüt Helmwald | 100cm | 4/30 |
30.12.2017 | Gestüt Helmwald | 100cm | 4/30 |
01.01.2018 | Mörkövaara | 100cm | 8/86 |
04.01.2018 | Gestüt Helmwald | 100cm | 4/30 |
06.01.2018 | Gestüt Helmwald | 100cm | 2/30 |
07.01.2018 | Gestüt Helmwald | 100cm | 5/30 |
07.01.2018 | Mörkövaara | 90cm | 2/74 |
08.01.2018 | Mörkövaara | 100cm | 2/86 |
10.01.2018 | Gestüt Helmwald | 100cm | 5/30 |
20.06.2018 | Duán Stable | 100cm | 5/50 |
24.06.2018 | Duán Stable | 100cm | 1/50 |
25.06.2018 | Duán Stable | 100cm | 1/50 |
28.06.2018 | Duán Stable | 100cm | 6/50 |
01.07.2018 | Duán Stable | 100cm | 7/50 |
03.07.2018 | Duán Stable | 100cm | 2/50 |
Päiväkirja
22.04.2019 Päiväkirjamerkintä |
Rehellisesti sanoen en voi kehua, että Hulda olisi ollut mitenkään päin miellyttävä tuttavuus. Hirmuisen ahne suomineito, kuskasi minut ensitapaamisella ensitöikseen rehuvarastolle, jonka ovi pahaksi onnekseni oli auki, enkä ehtinyt silmääni räpäyttää kun Hulda oli jo tunkenut päänsä kaura-astiaan. Aikani kiroiltuani ja kiskoessani tammaa riimusta, jotta se luopuisi herkkuateriastaan, sain kuin sainkin Hulda-ahmatin takaisin ruotuun ja kuskattua käytävälle, jossa pikavauhtia suoritetun kiinnisitomisen jälkeen pääsin vihdoin harjaamaan sitä. Aina pään lähettyvillä häärätessäni tunsin melkoisen kovakouraisia tökkäisyjä kyljissäni, kun Hulda tutki olisiko taskuissani jotain syötäväksi kelpaavaa. Paremman puutteessa hiukseni kelpasivat vallan mainiosti kun putsasin etukavioita enkä älynnyt, että Hulda ylettäisi lettiäni kiskomaan. Satuloin Huldan, koska tarkoituksena oli käydä pieni kävelylenkki maastossa. Satuloiminen nosti hien pintaan, sillä tamma pullisteli ihan tosissaan ja minä yritin kaksin käsin kiskoa satulavyötä kireämmälle. Lopulta sain vyön niin kireälle, että uskalsin nousta selkään ilman pelkoa siitä, että satula keikkaisi alta pois, ja selästä käsin lopulta sainkin kiristettyä vyön sopivaksi. Maastoreissu itsessään ei juuri ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheuttanut. Hulda oli mukavan tasainen ja rohkea ratsu, joka tunsi reitit mistä mennään ja mistä pääsee takaisin kotiin. Kotiin päin tallustaessa se askelsi vähän reippaammin, arvelin että kohta olisi ruokinnan aika ja siksi niin kova kiire. Talliin päästyämme vein Huldan heti suoraan karsinaansa, jotta se ei jälleen kuskaisi minua rehuvarastolle. Riisuin satulan ja suitset, harjasin Huldan läpikotaisin ja myönsin sille ennen lähtöäni, että ehkä sittenkin, ihan pikkiriikkisen, tykkäsin siitä kuitenkin. |
Kirjoittaja: reibili |
13.02.2019 Kouluvalmennus |
Manaaja saapuu ajallaan kentälle. Kevätaurinko paistoi kirkkaana ja pääsimme aloittamaan kevyessä pakkasessa ulkokauden. Kenttä oli sulanut jäästä, että rapa tulisi kunnolla lentämään valmennuksen edetessä. Mitä turhaan mennä sisälle, jos ulkona oli täydellinen ilma harjoitteluun. Valmennuksen päätehtävät olivat avotaivutukset. Hulda oli heti aamusta pirteänä ja Manaaja haki hevosta heti alkukäynneissä reippaaksi. Ohjien koottua aloitimme käynnissä verryttelyn. Paljon voltteja ja siirtymisiä, että saadaan ratsu hyvin kuulolle. Siirtymiset olivat siistejä ja hyvin valmisteltuja. Hulda reagoi pidätteisiin heti ja asettui sekä taipui volteilla. Ravityöskentely aloitettiin hetken päästä ja samalla katsoimme ratsastajan istuntaa. Manaaja istui hyvin satulassa mukautua ravin pehmeään tahtiin. Kantapäät alas ja kädet rentoina, nopeasti jäi jatkuva pidäte kuolaintuntumalle. Muutamat laukannostot ennen tehtävän aloittamista. Hulda laukkasi rullaavasti eteenpäin ja ympyrällä ratsastaja sai tukea sisäpohkeella, että ratsu pysyi ympyrän linjalla. Avotaivutus aloitettiin käynnissä välikäyntien jälkeen. Ratsastaja kokosi ohjat käsiin ja alkoi tekemään hyvin valmisteltua volttia pitkän Manaaja ohjasi hyvin ohjasotteella hevosen loppuun asti eikä tullut niin sanottuja mutkia matkaan. Hevonen kaarsi niskaa ja toiselle sivulle tultiin ilman volttia suoraan avotaivutukselle. Tässä sai olla huolellinen valmistelu ja vaati enemmän ulkopohjetta säätelemään taivutusta. Muutaman käyntikerran jälkeen oli vuoro tulla ravissa. Ravissa avotaivutus tuli pehmeästi voltin kautta, mutta ilman volttia tuli nopeasti hätiköityjä liikkeitä. Hulda ei taipunut koko rungosta rehellisesti ja Manaaja sai kunnolla ohjata hevosen takaisin suoraksi. Avotaivutuksen lopussa ratsu suoristui hyvin pehmeällä siirtymisellä, kun Manaaja ratsasti loppuun saakka eteenpäin ja johtamalla ulko-ohjalla ratsun takaisin suoraksi. Hevonen alkoi kulkea hyvin kootussa muodossa avotaivutuksissa ja avotaivutusten jälkeen sekä ravissa alkoivat avotaivutukset olla paljon hillittyjä. Edestä katsoen ratsu tuli kolmella uralla ja taittui koko rungosta sekä niskasta sopivasti. Loppuverryttelyssä haimme eteen-alas ratsastamista rennommalla ohjastuntumalla. Hulda ravasi rennosti ja pyöreässä muodossa. Ratsastaja sai mukautua kevyessä ravissa ja ratsastaa vielä useita ympyröitä asettaen sisä- sekä ulkosuuntaan. Kuolaintuntuma oli pehmeä ja ratsastajan asento huomattavasti rennompi. |
Kirjoittaja: R. |
05.02.2018 Päiväkirjamerkintä |
Laitettuani tamman suuntasimme kentällä ilman satulaa, koska minä en Rovaniemen kasvattina sen enempää pelännyt lunta kuin pakkastakaan, samalla tarjoutuisi hyvä mahdollisuus treenata omia vatsalihaksia hevosliikkeissä, kun kotona pääasiassa tuli kokoni puolesta ratsastettua poneja. Hulda vaikutti tyytyväiseltä päästyään ulos hankeen tarpomaan, mutta ihmetteli klipatulle kropalleen laitettua fleeceloimea. Minua puolestaan jännitti miten mahtoivat liukkaat toppahousut pysyä kyydissä, fullneck loimen kanssa en saanut harjastakaan kiinni ja turvanarukin jäi naulaan.. noh, ei auttanut kuin tädin pysyä kyydissä. Kentän vierustalla olevalle tyttöjoukolle ei kyllä saanut sitä iloa antaa, että olisi alas tupsahtanut. Aloittelimme hillitysti tekemällä käynnissä päätyihin lähinnä ympyröitä ja kulmiin voltteja, vaihdettuamme suuntaa muutamaan kertaan pyysin tammaa nostamaan ravin. Ravasin tottuneesti askeleihin mukautuen ja jatkoimme volttien sekä ympyröiden tekemistä. Ravissa oli yllättävän helppoa istua, joten sain myös hyvin koottua tammaa ja tehtyä erilaisia harjoituksia kahdeksikosta, kolmikaarisesta ja väistöstä alkaen. Ne sujuivat superhyvin enkä voinut välillä olla vilkaisematta kentänlaidalla seisovaa tyttöjoukkoa. Välikäyntien aikana pidin ohjia hieman lyhempänä kuin normaalisti, jotta ehtisin tarvittaessa reagoimaan jos jokin ongelma tulisi. Kävelykierrokset sujuivat kuitenkin hyvin ja pääsimme tekemään laukkatreeniä. Onneksi hanki oli pehmeä, jos sattuisi alas tupsahtamaan, kuulin tyttöjoukosta jonkun sanovan. Hymyillen nostin lyhyen sivun keskeltä laukan ja testasin jarruja ensin hetken aikaa ympyrällä. Tavallisesti hyvinkin kiltisti satulan kanssa laukkaavat saivat innostuksissaan tyhmiä ideoita ilman satulaa, mutta onneksi Hulda tuntui olevan hyvinkin kiltti tapaus, vaikka sivukorvalla kuulinkin tyttöjen ihmettelevän sen vauhdikkuutta. Ilmeisesti jotain muutosta sai ilman satulaa ratsastus sitten tammaankin aikaiseksi. Hulda hakeutui laukassakin suhteellisen hyvin muotoon, vaikka vähän sitä kyllä sai pyytää enemmän kuin ravissa. Olin kuitenkin loppukäyntien jälkeen tyytyväinen tamman tämänpäiväiseen työskentelyyn ja onnellinen lapsilauma sai hoitaa tamman pois. |
Kirjoittaja: Jannica |
Kuvagalleria
VIRTUAALIHEVONEN