Tuiskulan Pelisilmä

VH16-018-2009

Luonnekuvaus

Tuiskulan Pelisilmä, tutummin Pelle, on arjessa hyvin yksinkertainen ja vaivaton hevonen: se pitää rutiineista, mutta toisaalta niistä poikkeaminen ei aiheuta slaagia. Ori on oikeastaan kaikkien käsiteltävissä ja sen voisi kuvitella olevan tasaisuutensa vuoksi ennemmin ruuna kuin ori. Se tulee muiden hevosten kanssa hyvin toimeen, vaikka totta kai poikaporukassa voi olla kränää, kun on naisia lähellä. Vieraat paikat, varsinkin kisapäivän hälinässä, voivat saada Pellenkin vähän hermostumaan, mutta se on edelleen tilanteessa kuin tilanteessa käsiteltävissä. Sama pätee eläinlääkärin, kengittäjän kuin hierojankin vierailuihin.

Pelle pitää saamastaan huomiosta ja on siksi erittäin helppo hoidettava. Riittää, kun orin sitoo johonkin edes löyhästi kiinni, niin se seistä tapittaa paikoillaan vaikka ikuisuuden. Kavioiden puhdistaminen voi joskus olla vähän haastavaa, kun Pelle ei jaksaisi itse kannatella jalkojaan. Varustettaessa oria voi joutua jo vähän komentamaan, sillä kierrokset nousevat helposti, kun Pelle on niin innoissaan lähdössä töihin.

Ratsuna Pelle on yhdellä sanalla kuvattuna reipas. Sillä on ehtymätön työmoraali ja se yrittää aina parhaansa, paikaten ratsastajansakin virheitä. Toki, mitä paremmin ratsastaja tekee, sitä paremmin Pellekin, mutta se on pohjimmiltaan todella helppo ratsu, jos ei vauhtia pelkää. Pellellä on vähän sellainen asenne, että kaiken vaikean voi korjata lisäämällä vain vauhtia. Haastavinta sen kanssa onkin saada ori malttamaan mielensä ja keskittymään myös tekniseen osaamiseen. Ja osaamistahan Pelleltä löytyy. Sen lisäksi sillä on erityisesti hieno ja lennokas laukka, joskaan muissakaan askellajeissa ei ole valittamista.

Vaikka Pelle on taitava koulupuolella, on se ehdottomasti enemmän esteratsu. Se on varma hyppääjä, jota erikoisesteet eivät jännitä eikä hankalatkaan paikat haittaa. Ori ennemmin yrittää huonoista paikoista yli kuin kieltää, mutta senkään kärsivällisyys ei ole loputonta: tarpeeksi monta kertaa, kun sen tuo huonoon paikkaan, löytyvät jarrutkin nopeasti. Maastoesteillä, niin kuin maastossa ylipäätään, Pelle on vielä vauhdikkaampi eikä enää todellakaan aloittelevimpien ratsastettavissa. Se hyppää kyllä hyvin, mutta jos oria ei saa kunnolla kuulolle, ovat vaaratilanteet herkässä. Orin vahvuus esteillä on sen hyppyvarmuuden lisäksi laukan säädeltävyys: se kiihtyy alta sekunnin, mutta toisaalta taitava kuski saa sen myös takaisin ihan yhtä hyvin.

© Hapero

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kisakalenteri

Päiväkirja

Kuvagalleria

VIRTUAALIHEVONEN